Kuntauudistusta kerrakseen

19.01.2012 13:49

19.1.2012 Keski-Häme

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) virkamiesryhmän kuntajakokartan vuotaminen Suomen Kuvalehteen jostakin työvaiheesta tekee varmasti hallaa koko kuntauudistukselle. Suuressa osassa maata siinä kaavaillut kunnat olisivat liian suuria ja hajanaisia toimiakseen asukkaiden itsehallintoon perustuvina oikeina kuntina. 70 kuntaa olisi vähemmän kuin mitä meillä on perinteisen jaon mukaan seutukuntia tai talousalueita (noin 90).

Kuntauudistushanke lähti liian uhoavasti liikkeelle alkusyksystä ja tuntuu jatkavan kuoppaisella tiellä. Uskon, että kovin kaavamaisia ja runttaavia kuntakarttoja piirretään realistisemmiksi lähiviikkoina niin ministerin kuin koko hallituksenkin käsittelyssä. Kun useimmat hallituspuolueet – demarit kärjessä – ovat vannoneet, ettei pakkoliitoksia tule, pitää kuntauudistus valmistella sen mukaisesti.

Me tarvitsemme vahvempia peruskuntia, jotka pystyvät huolehtimaan peruspalveluista turvallisesti ja taloudellisesti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Mutta kuntarakenteen pitää soveltua kunkin alueen oloihin eikä samaa mallia voi vängätä täysin erilaisiin aluerakenteisiin.

Ministeri Virkkunen esikuntineen lähtee maakuntakierrokselle helmi-maaliskuussa kuulemaan alueittain kunnanisien ja –äitien näkemyksiä. Ehkäpä sen jälkeen puhutaan 70:n sijasta 150-170 kunnasta, mihin nykyisistä 336 kunnasta voitaisiin vielä tällä vuosikymmenellä päätyä. Olennaista on katsoa tarkasti jokaisen seudun työpaikka- ja aluerakennetta, palveluiden järjestämistä järkevällä tavalla ja kuntalaisten itsehallintoa kunnioittaen.

Kokonaisen tai puolikkaan maakunnan kokoiset kunnat eivät pitkien etäisyyksien Suomessa ole toimivia, niissä ei kuntalaisten ääni vaikuta riittävästi omiin palveluihin. Tutkimusten mukaan 25-40.000 asukkaan kunnissa asukkaat saavat veroeuroilleen tehokkaimmin vastinetta. Yli sadantuhannen asukkaan jättikunnat rakentaisivat sisälleen uudet hallintohimmelit ja loitontaisivat kuntalaiset vaikuttamismahdollisuuksista.

Meillä Hämeessä löytyy aika luonteva kuntarakenne seutujaosta. Uusi Forssa voisi muodostua Lounais-Hämeen viidestä kunnasta, samoin Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi sopisivat uudeksi peruskunnaksi. Hyvinkään liittäminen samaan syssyyn saattaa ylittää kipurajan. Hämeenlinnan seudulla Hattula on kiinteämpi osa samaa kaupunkirakennetta kanta-Hämeenlinnan kanssa kuin Lammi, Hauho tai Kalvola konsanaan. Sen sijaan Janakkala kasvavana 17.000 asukkaan kuntana on varmaan elinkelpoinen jatkossakin.

Ensisijaista on valmistella kuntalaki, valtionosuus- ja verontasausjärjestelmät osaksi kuntauudistusta niin, että tiedetään millä ehdoilla kunnat voivat todella pitävillä perusteilla arvioida, onko edellytyksiä jatkaa nykyisillä kuntarajoilla vai onko haettava leveämpiä hartioita. Se tapa, millä Hämeenlinnan seudulla laskettiin kuntien tulevia selviytymismahdollisuuksia viisi vuotta sitten, on välttämätön muuallakin. Laskelmien pohjaksi on vain saatava tiedot tulevista talousratkaisuista.

Isoista kuntaliitoksista Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Salossa jne. on saatu hyviä ja huonoja kokemuksia. Kunta- ja palvelurakenteen muutoksissa on vältettävä tehtyjä virheitä ja kiinnitettävä erityistä huomiota kuntademokratiaan sekä palveluiden tasavertaisuuteen ja turvallisuuteen. Keskittämisen ja kevytmielisen ulkoistamisen tai yhtiöittämisen syntejä on syytä kaihtaa.

Johannes Koskinen